Kun sivusto on vielä tuore, eikä siten ole ollut vielä laajemmalti tarvitsevien tiedossa, on ilmoituksiakin vielä kovin niukan laisesti. Ajatus on mielestäni kuitenkin oikein nykypäivään osuva. Tunnetuksi tultuaan se palvelee tarkoitustaan paljon paremmin kuin lehti-ilmoittelu.
Omaisen kuolemasta ilmoittaminen tuttaville, naapureille ja sukulaisille on hoidettu eri kulttuureissa monin eri tavoin. Etelä-Euroopassa näkee katujen varsilla pylväissä paperille kirjoitettuja kuolinilmoituksia valokuvineen.
Esimerkiksi Nicaraguassa on ollut tapana ilmoittaa kuolemasta "kuulutusautosta". Kuolinilmoitusta varten voi vuokrata auton, joka kiertää ympari kaupungin katuja ilmoittaen kuolintapauksista ja muistotilaisuuden pitopaikasta. Kuolinilmoitukset lukee vuoden vakuuttavin radioääni klassisen musiikin säestämänä. "Atencion, Atencion!" Rikkaimmat voivat ilmoittaa suru-uutisen jopa televisiossa.
Paikallislehdissä ilmoittaminen toimi hyvin silloin, kun ihmiset pysyivät syntymästään asti kotipaikkakunnallaan ja lukivat oman kotiseutunsa uutislehtiä. Eipä voi nykypäivän globaalissa maailmassa kuvitellakkaan, että paikkakunnalla ilmestyvän lehden suruviesti saavuttaisi muualla Suomessa, saatikka toisella puolen maailmaa, asuvia tuttavia. Netissä olevien kuolinilmoitusten lukeminen ei ole olinpaikasta riippuvainen.
Merkityksettömin seikka tuskin lienee se, että netti-ilmoitus on toistaiseksi ilmainen, kun esim. Hesarissa ilmoittamisesta voi joutua pulittamaan jopa 1.000 euroa. Vanhan perinteen rikkominen voi joistakin tuntua "syntiseltä", mutta uusi aika voi tuoda uuden tavan soveltaa niitä nykyaikaisella tavalla.
Minusta on hyvä idea laittaa kuolinilmoitus nettiin. Ainakin tieto minun kuolemastani tavoittaisi ystäväni parhaiten Facebookin kautta. Lieksan Lehteä lukevat eivät tajuaisi, että se olen minä kun nimi vaihtuu muutaman kerran elämän aikana. Toista se on niillä, jotka jäävät paikoilleen koko elämäksi. Meikäläistä laukkuryssän jälkeläistä on vaikeampi jäljittää.
VastaaPoista