Pian on taas se aika vuodesta, kun pikkunoidat kulkee ovelta ovelle virpomassa.
Virpomisperinteen syntysijoilla Karjalassa perheenäiti virpoi lapset ja karjan, isäntä virpoi hevoset. Virpomista pidettiin onnen toivotuksena, siunauksena ja terveyden tuojana. Kristinuskon mukaan vitsat kuvaavat palmunoksia, joilla tervehdittiin Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta.
Virpomisloruja on keksitty paljon vanhojen perinnelorujen rinnalle, eivätkä ne kaikki ole sopivia lasten virpomisloruiksi.
Pääsiäistervehdykset lähetettiin ennen vanhaan paperisilla pääsiäiskorteilla. Nykyisessä digimaailmassa toivotetaan hyvää pääsiäistä sähköisessä muodossa some-kanavilla. Hauskoja tervehdyksiä voit kopioida omiin pääsiäistervehdyksiisi pääsiäissivuilta:
