perjantai 22. huhtikuuta 2011

Jälleensyntyminen

Uskoa on monenlaista. Yhä useampi on halukas uskomaan jälleensyntymään, sopiihan se niin hyvin meidän aikamme kehityksen ja nuoruuden palvontaan. Mikä olisikaan parempi ajatus kuin että pitkän, jo tylsäksi käyneen elämän jälkeen voisimme syntyä uuteen vauhdikkaampaan olomuotoon. Kammoamme ajatusta kaiken lopullisuudesta. Ajalle on tyypillistä se, että kaikkeen kouluttaudutaan ja valmistaudutaan - asioille voi tehdä jotain - niin myös elämän loppumiselle.

Jälleensyntyminen muistuttaa virtuaalimaailmaa. Sille, joka on tottunut liikkumaan sellaisissa maailmoissa, jossa luodaan itselle vaihtoehtoisia minuuksia (avattaria) erilaisine ikineen ja sukupuolineen, ei edes kuolema tunnu olevan peruuttamaton eikä todellinen. Ihmiset, jotka viettävät virtuaalimaailmassa suuren osan ajastaan, sanovat, ettei virtuaalimaailma ole sen kummempi, kuin se maailma, jota me kutsumme todelliseksi. Siellä he voivat rakastua, saada suurimman osan sosiaalisista kontakteistaan ja jopa ostaa virtuaalikiinteistöjä.

Oikein nautiskelin Mereten hauskasta, terävästä kommentista, kun hän kirjoittaa ilmiöstä kirjassaan "Kuolleet lehdet" : "Mutta eikö ole luultavaa, että sinä päivänä, kun he saavat sydäninfarktin, he silti mieluummin tilaavat ambulanssin siitä maailmasta, jota me kutsumme todelliseksi".
"Voipa käydä niinkin, että netin kautta tutustuneet ihmiset eivät pysty elämään yhdessä, jos käy ilmi, että he eivät pidä toistensa hajusta."
post signature

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Face Book ystävänä

Tämän päivän kiireiselle ihmiselle kommunikointi ja sosiaaliset suhteet tarkoittavat jotain muuta, kuin meitä edeltäneelle sukupolvelle. Maalaiskulttuurissa oli tapana piipahtaa naapuriin sen kummemmin siitä etukäteen ilmoittamatta. Nyt telkkari ja netti ovat korvaamassa näitä ihmisen sielunelämälle tärkeitä virikkeitä. Sosiaalinen media (Face Book, Twitter.....) toimii "keskustelukumppanina" ja yhä enemmän sitä on alettu käyttää mielipiteiden ilamisuun reaaliajassa (vrt. juuri käytyjen eduskuntavaalien tv-tulosiltamat).

Merete Mazarella kirjoittaa osuvasti ja hauskasti ilmiöstä:
- Tarkemmin ajatellen ymmärrän, että parasosiaaliset suhteet ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Sillä tarkoitetaan suhdetta elokuvista / televisiosta tuttuun julkisuuden henkilöön tai johonkin, joka ei ole ihminen, vaikkapa lemmikkieläimeen, televisioon tai tietokoneeseen.
Kerrotaan tarinaa vanhasta invalidimiehestä, joka virui yksin pienessä asunnossaan ja torjui päättäväisesti kaikki ehdotukset vanhainkotiin muuttamisesta: "Ei kiitos, minulla on täällä kotona kaikki mitä tarvitsen", hän sanoi, "minulla on mukavat tv-kuuluttajani pitämässä minulle seuraa."
Omakohtaisena kokemuksena muistan kokeneeni jotain vastaavaa, kun olimme Kilpisjärven lomahotellin tv-huoneessa ja toosassa oli meneillään Kotikatu. Mummot eläytyivät ohjelmaan ihailtavan intensiivisesti huutelemalla: "Koeta kestää Hannes!"

Ikävä kyllä, suurella todennäköisyydellä meidän sukupolvelle tulee FaceBook tai muu vastaava olemaan se ihmissuhteiden korvaaja.
"Riittäkö se meille? Voiko sitä heitellä toisilleen virtuaalisia lumipalloja, kun tekee kuolemaa?"

post signature

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Huijareita

Kirjoitin blogissani MYRSKYVAROITUS "tummien" aikaansaamasta vahingosta, josta laitettiin varoitus myös paikallislehteen. Lehti oli julkaissut kirjoituksen hiukan muutettuna (jättäen pois nimitietoja).

Nytpä Miranda havaitsikin oivallisen paikan, millä saada säikky, sairas ihminen hämilleen. Niinpä hän soitti "lypsettävälleen" ja halusi tavata keskustellakseen tästä hävyttömästä kirjoituksesta, jonka johdosta hän oli  saanut ihmisiltä puhelinsoittoja. (Mitenkähän ihmiset ovatkin keksineet soitella juuri hänelle, kun kirjoituksessa ei mainita kenenkään henkilön nimeä?!!!) Arvata saattaa, että "kivusta ja särystä" olisi ollut maksettava hänelle korvaus.

Onneksi satuttiin olemaan paikalla ja kuulemaan puhelusta sen verran, että mieheni pystyi puuttumaan asiaan. Välittömästi puhelun jälkeen hän soitti takaisin ja kertoi, että hän edunvalvojana kieltää Mirandaa ottamasta mitään yhteyttä holhouksen alaiseen ihmiseen. Mitäs Miranda siihen? - no haistatti tietenkin pitkät ja pisti puhelimen kiinni!

Eipä ainakaan aloitekyvyttömyydestä voi näitä huijareita moittia! Me tavalliset tallaajat ei voida kuin ihmetellä sitä kekseliäisyyttä ja sinnikkyyttä, mitä nämä "alan ammattilaiset " lypsettäväänsä kohtaan osoittavat.

Jännityksellä jään odottamaan mikä on Mirandan seuraava siirto!
post signature

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Haetaan seuraa

Ei siitä niin kovin paljon aikaa ole, kun viestit oli lähetettävä ihan fyysisessä muodossa kirjapaperille kirjoitettuna. Ajan saatossa suloinen suomenkielikin on hieman muuttunut, eikä teitittelyä enää käytetä muualla kuin virallisissa kirjeissä. Nykyihminen hoitaa viestintähommat bittimuodossa enimmäkseen kännykällä tekstarina tai sähköpostilla.


Törmäsin sattumoisin netissä hauskaan kirjeeseen viisikymmen luvulta, jolloin ainoana deittipalveluna toimivat lehtien kirjeenvaihtoilmoitukset.
Näin silloin ennen:
Teille Tuntematon!
Monet terveiseni saapukoon teille sinne Kiteelle minulta täältä Kontiolahdesta. Olen jo kauan ajatellut että olis kiva jos olis oma kirjeystävä ja niinpä päädinkin koettaa onneani sillä onnihan se olisi jos saisi todella sen kirjeystävän. 

Lienee paikallaan jos esittelen vähän itseäni. Niin olen 173 sm pitkä, tummatukkainen ja sinisilmäinen. Kotoisin minä olen Kuusamosta mutta olen sotapalvelustani suorittamassa täällä Kontiolahdessa. Tulin armeijan palvelukseen lokakuussa joten ikäni te varmaan arvaatte. Valokuvaa mulla ei kunnollista ole tälläkertaa mistä lähettää, mutta käyn aivan piakkoin passivalokuvaamossa sitten kyllä saatte kuvanikin jos niin haluatte, riippuu tietenkin teistä vastaatteko tähän töherrykseeni.

Toivon ainakin että vastaisitte ja minäkin saisin todellisen kirjeystävän. Taitankin lopettaa tällä kertaa.
Hauskaa kevään jatkoa teille vaan ja näkemiin tv Arska (korpraali)

Näin nykyisillä seuranhakupalstoilla:
Kuvaus itsestä:
Hei tässä hyvä ja huumorintajuinen mies vaasasta.. olen 182 cm pitkä ja painan 75 kg eli itseni mielestä aika hyvä kroppainen.. heh. olen hellä ja mukava vaikka kaveriksi. mut nyt kaipaan toimintaa haluavaa seuralaista itselleni.
Etsitään:

Etsin normaalivartaloista rohkeaa tummaa tai vaaleata naista jonka kanssa voin viettää yhteistä ihanaa aikaa. elämä on kuitenki aika lyhyt yksin elettäväksi.. ota yhteyttä ja pidetään hauskaa koko loppu elämä. tai sit vaikka vapaa suhde..heh.. kaikki käy. olit sitte varattu tai vapaa. kaikki pysyy minulta salassa 100%.

post signature