torstai 27. tammikuuta 2011

Riistoa?

Edellisen öykkärityyliin kirjoitetun timanttikorujutun tarkoitus oli kerjätä verta nenästä. Odotin närkästynyttä paheksuntaa osoittavia kommentteja siitä, miten me rikat turistit käytetään hyväksi ja riistetään köyhiä thai-ihmisiä, korut kun saa täältä paljon edullisemmin juuri siksi, että koruntekijän palkka on huimasti pienempi kuin meillä. Jos näiltä paikallisilta kysytään, niin massaturismi ei olekaan mikään kirottu juttu. Mistähän nämä kaikki hierojat, pyykkärit, vaatturit, tuk-tuk-kuskit ja muut ottaisivat päivittäisen leipänsä (riisinsä), jos turistit näiltä kulmilta häipyisivät.

Hiukan eri juttu on monesti näiden baarityttöjen kohdalla. Ystävä kertoi eräänkin tytön sanoneen, että hänellä olisi työpaikka tarjolla tehtaassa, muttei niillä palkoilla pysty kustantamaan läheskään sitä elintasoa, jonka saa länsimiehen "patjana" toimimisesta. Ymmärrän hyvin, että houkutus on suuri, kun työolosuhteet tehtaissa tässä kuumuudessa varmasti ovat kammottavat.

post signature

1 kommentti:

  1. Pitäisi aina muistaa, että meidän maailma ja moraali eivät päde välttämättä muualla. Eräässä pöytäkeskustelussa äimisteltiin porukalla miten pahalta näyttää jossain Pattayalla kun vanhan läskin äijän kainalossa kihertää joku viisitoista kesäinen thaityttö. Siihen vastasi eräs vanhempi naishenkilö (Railin sisko muuten), joka oli aikuisen ikänsä asunut Thaimaassa ja Afrikassa, että me ei tiedetä mitään niidenkään tyttöjen elämästä. Sellainen maksava rakastaja voi olla parasta mitä niille voi tapahtua. Kotona ne elää kurjuudessa ja kaikki suvun miehet, isät, enot, serkut ym, voi naida niitä vapaasti. Nyt saavat ainakin rahaa siitä ja enimmäkseen myös hyvän kohtelun. Maailmassa on paljon eriarvoisuutta ja siitä kärsivät useimmiten naiset. Mitä me voimme tehdä? Ei paljoa, mutta aina jotakin. Valitaan naisia johtotehtäviin ja ei vain pikku palleille, vaan todella sellaisiin asemiin, joissa voi vaikuttaa. Naiset eivät ole koskaan aloittaneet isoja sotia (pikkukahinoita kylläkin). Rauha olisi se ensimmäinen tavoite. Kun ei olisi sotia, moni asia olisi paremmin. Rahat riittäisivät paremmin ruokaan, koulutukseen ja terveydenhoitoon, eikä naisten tarvitsisi alistua kaikkeen vain ruokaa hankkiakseen perheelle.

    VastaaPoista