Haaremiko?

Katselin suurella mielenkiinnolla FST5:lta dokumenttia "Neljä vaimoa ja yksi mies". Iranin maaseudulla asuvalla suhteellisen varakkaalla miehellä oli elätettävänään neljän vaimon lisäksi vanha pahasisuinen äiti ja kaksikymmentä lastaan. Ruokaa valmistettiin kuin pienen ravintolan tarpeisiin ja liikkumiseen tarvittiin omaa isoa bussia, kun koko perhe lähti liikenteeseen. Viimeisin taloon naitu vaimo sai tietenkin miehen kaiken huomion ja toiset frouvat saivat kateellisina katsella, kun mies iltaisin pujahti tuoreimman "kukkasen" sänkyä lämmittämään. Riitaa ja epäsopua aiheuttivat niin ruoan kuin myös kotitöiden jakaminen. Mies äksyili sähkö- ja vesilaskuista, eikä välttämättömienkään hankintojen tekeminen lasten tarpeisiin tuntunut miestä miellyttävän.

Eniten ihmetystä aiheuttaa se, että vaimot uskalsivat siekailematta haukkua, arvostella ja nimitellä tätä uljasta adonistaan. Olen aina kuvitellut, että Iranissa noudatetaan tiukkaa muslimikuria, eikä naiset saa edes puhua ilman miehen lupaa. Kuitenkin naisten pukeutuminen peittäviin vaatteisiin ja hiusten piilottaminen huiviin viittasivat islamilaisuuteen, mutta muu käyttäytyminen oli täysin totutusta poikkeavaa. Muualla moinen miehen epäkunnioittava kohtelu voisi aiheuttaa kaulan katkaisun.

Meille länsimaalaisille aihe on kovin absurdi ja luulenpa, ettei meillä haluaisi miehetkään, naisista puhumattakaan, moista tilannetta omalle kohdalleen. Meillä puhutaan paljon naisvaltaisten työpaikkojen huonosta työilmapiiristä; kateutta, panettelua ja kiusaamista esiintyy enemmän kuin miesvaltaisilla aloilla. Voi vain kuvitella miten paljon vaikeampaa olisikaan elää liitossa miehen ja hänen useamman vaimonsa kanssa. Kateudelta ja kaunalta tuskin pystyisi välttymään, vaikka olisi miten sopeutuvainen hyvänsä. Eikä mieskään taatusti haluaisi tappelevaa akkalaumaa rauhallista tv-iltaansa pilaamaan.

Miten sitten suhtautuminen suureen lapsilaumaan onnistuis, kun uusperheidenkin sopeutumisvaikeuksia varten meillä usein tarvitaan terapeuttia. Ihan mahdotonta ajatellakkaan, että sinun, minun ja meidän yhteisten lasten asemasta talossa asustaisikin parhaassa tapauksessa minun lapseni edellisestä ja nykyisestä liitosta, sinun ja kolmen muun vaimon lapset sekä mahdollisesti heidän edellisten liitojensa hedelmät.

Länsimainen nainen on tottunut tekemään itsenäisiä päätöksiä ja olemaan täysivaltaisesti mukana miehensä rinnalla elämän suurissa haasteissa ja päätöksissä. Siinäpä olisikin nielemistä, kun mies joku päivä toisi uuden nuorikon kotiisi ja yrittäisi todistella, että elämäsi helpottuu, kun uusi vaimo on jakamssa kotityöt kanssasi.

Kovin epätodennäköiseltä tuntuu sekin, että tulisinkin niin läheisiksi ystäviksi toisten vaimojen kanssa, että liittoutuisin heidän kanssaan huikentelevaista miestä vastaan.