Elinajanodote

Mediassa päivitellään yhteiskunnan eläkerahojen riittämistä, kun kansa elää aina vaan vanhemmaksi ja eläkevuosia kertyy yhä enemmän. Kuinka kauan suomalaisen oletetaan sitten elävän ja mikä se sellainen elinajanodote on, joka nappaa osan meidän eläkkeistämme. Elinajanodotteen mieltää mielessään usein odotetuksi eliniäksi, vaikka elämme kuitenkin keskimäärin paljon pidempään kuin mitä elinajanodote kertoo. Muutama vuosi sitten kansa ruksaili vastauksia netin Elämä pelissä kysymyksiin, joilla haettiin tietoa henkilökohtaisen elinajan ennusteeksi ja tutkittiin mitä vaikutuksia elintapojen muutoksella voisi olla tähän ennusteeseen.

Vuosina 1950-54 vastasyntyneen poikalapsen elinajanodote oli 63 vuotta ja tyttölapsen 69 vuotta. Nyt jo toteutumassa olevat keskimääräiset eliniät ovat pojille 74 vuotta ja tytöille 82 vuotta, mitkä luvut näyttävätkin jo paljon todellisemmilta, kuin nuo elinajanodoteluvut.

Tilastokeskuksen mukaan kolme keskeistä kuolleisuutta lisäävää tekijää ovat tupakointi, lihavuus ja alkoholinkäyttö. Tupakointi on näistä varmin tappaja. Lihavuuden lisääntyminen on toisenlainen uhka terveydelle ja kuolleisuudelle. Vaikka ylipaino kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä, lihavuus saattaa olla myös suojaava tekijä erityisesti vanhemmalla iällä. Alkoholinkäyttö alentaa miesten elinajanodotetta Suomessa mahdollisesti jopa kahdella vuodella.

Eliniän piteneminen (kehitys 1700-luvulta alkaen)

Lisätietoa:
Tilastokeskuksen artikkeli 10.2.2010